Arktisten ilmiöiden tutkimus

Suomi arktisena maana on huomioinut maantieteellisen sijaintinsa myös akateemisessa tutkimustyössä ja tähän liittyvässä tutkijakoulutuksessa usealla eri tieteenalalla. Kansainvälinen yhteistyö on tiivistä ja suomalaisten tutkijoiden asiantuntemus pohjoisen pallonpuoliskon oloihin, ympäristöön ja ilmastoon liittyen on noteerattu maailmalla. Akateeminen tutkimus on myös ensiarvoisen tärkeää elinkeinoelämälle ja teollisuudelle. Vaihtelevat sääolosuhteet on otettava huomioon tehtaita, voimalaitoksia, teitä, rakennuksia ja yleistä infrastruktuuria rakennettaessa.

Arktiseen tutkimukseen osallistuu laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Alla listaa tahoista, joissa tutkimustyötä tehdään aktiivisesti.

  • Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu
  • Aalto yliopisto ja sen kylmälaboratorio
  • Oulun, Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot
  • Geologian tutkimuskeskus
  • Suomen ympäristökeskus
  • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Ilmastonmuutos tärkeä tutkimuskohde

Ilmastonmuutoksen vaikutukset planeettamme tulevaisuuteen puhuttavat kaikkia alasta riippumatta. Arktinen tutkimus on keskittynyt entistä enemmän ilmaston ääri-ilmiöihin, kuten meren pinnan kohoamiseen, valtamerten lämmönkuljetukseen ja virtausten muuttumiseen, sekä trooppisten myrskyjen syntyyn ja niiden ennakointiin. Päästöjen vähentämisen ohella ilmastonmuokkaus teknisin ja kemiallisin keinoin on yleistynyt. Sääoloihin voi vaikuttaa hiilidioksidia vähentämällä tai auringon säteilyn vaikutuksia minimoimalla. Eräs keino on lannoittaa valtameriä eri mineraaleilla ja metalleilla, kuten raudalla, jotta pintaveden happamuusastetta voidaan nostaa. Tämä vaikuttaa välillisesti hiilidioksidipitoisuuden alenemiseen ilmakehässä.

Erilaisia arktisen ilmaston tutkimusmenetelmiä

  • Maaperänäytteet ja ilmaston historiallinen mallintaminen näiden pohjalta.
  • Supertietokoneilla simuloidut ilmaston muutokseen liittyvät skenaariot.
  • Matemaattinen analyysi, joka pohjautuu jäätiköiltä saatuun tutkimustietoon.

Poronhoidon tutkimus

arctic-1031106_960_720Poronhoito on yksi tärkeimpiä elinkeinon muotoja Lapissa ja ilmastonmuutos vaikuttaa myös tätä harjoittavien elämään ja talouteen. Jäkäliköiden kunto on laskenut tasaisesti vuosittain alueilla, joissa on suuri porokanta. Tutkimus Lapin yliopistossa käsittelee muun muassa poronhoidon pitkäaikaisia vaikutuksia paikalliseen luontoon ja kasvillisuuteen, sekä metsien hakkuun vaikutuksia jäkälien kasvuun ja porojen käyttäytymiseen. Käytännön tutkimusta toteutetaan esimerkiksi suosta tai järvestä saatavien näytteiden avulla.

Saamentutkimus

Pohjoisiin alkuperäiskansoihin liittyvä tutkimus keskittyy vähemmistökansojen oikeuksiin, heidän kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen sekä perinteiden taltioimiseen. Saamentutkimus on Lapin yliopiston erikoisosaamisalue, jota tehdään poikkitieteellisesti kaikkien tiedekuntien kesken. Lisäksi tutkijat osallistuvat valtakunnallisella tasolla saamelaisten asemasta käytävään keskusteluun puolueettomana tahona, esimerkiksi lakeja laadittaessa. Tutkimuksissa pyritään antamaan mahdollisimman paljon sananvaltaa ja suunvuoroa itse saamelaisyhteisöille, jotta kuva niiden sosiaalisista ja poliittisista rakenteista ei pääse liikaa vääristymään.